Archive
Monthly Archives: maaliskuu 2025

Tanssimylly raatilaiset – asiantuntijat esittäytyvät

Tanssimylly on Nuorisoseurojen järjestämä kansantanssikatselmus, joka kokoaa yli 15-vuotiaiden tanssiryhmät yhteen joka toinen vuosi. Tapahtuma tarjoaa ryhmille mahdollisuuden saada palautetta alan ammattilaisilta ja kehittää omaa osaamistaan.

Vuoden 2025 Tanssimylly järjestetään 4.–6.4. Tampereella osana kansantanssifestivaali TRADIa. Tänä vuonna katselmukseen on ilmoittautunut ennätykselliset 44 ryhmää. Lipunmyynti tapahtuman konsertteihin on käynnissä!

Alla esittäytyvät Tanssimyllyn raatilaiset, jotka antavat ryhmille arvokasta palautetta ja tukevat kansantanssin kehitystä. Kysyimme samalla heiltä jokaiselta millaisia kansantanssikatastorfeja kukin on kohdallaan kokenut.

Yli 35- ja yli 55-vuotiaiden sarja

Markku Ryynänen,
tanssinopettaja-koreografi

yli 35-vuotiaat, yli 55-vuotiaat

Iisalmessa asuva Markku opettaa ja koreografioi kansantanssia useilla paikkakunnilla Itä-Suomessa. Hänen työnsä keskiössä on kansantanssin sosiaalisuus ja yhteisöllisyys. Hänelle tärkeimpiä tanssilajeja ovat katrilli, valssi ja sottiisi. Koreografina hän on kohdannut tilanteita, joissa aikataulut ja jaksaminen ovat asettaneet haasteita, mutta jokaisesta tilanteesta on löytynyt jotain opittavaa.

Antti Järvelä,
muusikko, kansanmusiikin opettaja

yli 35-vuotiaat, yli 55-vuotiaat

Kauhavalla asuva Antti toimii kansanmuusikkona ja opettajana, ja hänelle tanssin ja musiikin vuorovaikutus on keskeinen osa perinnettä. Hänen mielestään tärkeintä on liikkeen ja energian dynaamisuus. Kansantanssin parissa hän on kokenut monia muistorikkaita hetkiä, ja vaikka haasteita on ollut, niistä on aina selvitty kunnialla.

Paula Kettu,
tanssinopettaja YAMK

yli 35-vuotiaat, yli 55-vuotiaat

Kaustisella työskentelevä Paula opettaa kansantanssia ja toimii ohjelmatuottajana. Hänelle tärkein tanssillinen kokemus on kaustislaisen purppurin flikuleeri, ja hän toivoo mahdollisimman monen kokevan sen ilon. Hän kokee kansantanssille suurimmaksi haasteeksi tilanteet, joissa tanssiva musiikki soi, mutta tanssiminen ei ole mahdollista.

Riia Niemelä,
tanssinopettaja YAMK

yli 35-vuotiaat, yli 55-vuotiaat, raadin sihteeri

Lahdessa asuva Riia työskentelee erityisryhmien parissa ja opiskelee sosionomiksi. Hänen kiinnostuksensa kansantanssiin keskittyy erityisesti polskan monipuolisuuteen. Hänen mieleenpainuvimpia kokemuksiaan ovat tanhumatkalla eksyminen Portugalissa ja se, kun hänet unohdettiin taukopaikalle ilman puhelinta – onneksi tilanne saatiin nopeasti korjattua.

15–20 -vuotiaat ja yleinen sarja

Emilia Lajunen, musiikin tohtori

15–20 -vuotiaat, yleinen sarja

Suolahdessa asuva Emilia on musiikin tohtori ja arvostettu kansanmuusikko, joka tunnetaan vahvasta perinteentuntemuksestaan ja omaleimaisesta sovitustyylistään. Hänen työnsä yhdistää perinteisen pelimannimusiikin ja nykyaikaisen tulkinnan. Kansantanssissa häntä kiinnostaa erityisesti muusikon ja tanssijan välinen yhteys, jonka kehittämistä hän on tutkinut taiteellisessa jatkotutkinnossaan.

Samuli Nordberg,
yliopistonlehtori

15–20 -vuotiaat, yleinen sarja

Helsingissä asuva Samuli toimii koreografina, näyttelijänä ja tanssijana sekä työskentelee yliopistonlehtorina teatteritaiteen parissa. Häntä kiinnostaa kansantanssin improvisaatio ja liikkeen vapaus erityisesti polskan ja sottiisin askelikoissa. Hän kokee kansantanssikeskustelut antoisiksi, mutta niissä vallitseva intohimo ja moninaiset näkökulmat voivat tehdä niistä myös haasteellisia.

Siina Toimela,
tanssinopettaja AMK, musiikkipedagogi YAMK

15–20 -vuotiaat, yleinen sarja

Sodankyläläinen Siina toimii kansantanssin opettamisen ohella hoivamuusikkona ja on perehtynyt taiteen ja hyvinvoinnin yhteyksiin. Vapaa-ajallaan hän nauttii kelkkailusta ja on kiinnostunut Reidar Särestöniemen taiteesta. Hän pitää erityisesti paritansseista, ja yksi hänen mieleenpainuvimmista tanssikokemuksistaan on ollut Unkarissa sattunut tilanne, jossa esiintymislava petti kesken esityksen.

Minna-Reetta Kokkaliari,
yhteisöpedagogi

15–20 -vuotiaat, yleinen sarja, raadin sihteeri

Tampereella työskentelevä Minna-Reetta edistää yhdenvertaisuutta lasten ja nuorten harrastustoiminnassa. Vapaa-ajallaan hän maalaa, leipoo ja nauttii kulttuurista sen eri muodoissa. Kansantanssissa häntä puhuttelee erityisesti sen yhteisöllisyys.

Yleinen sarja

Liina Oksanen,
tanssinopettaja AMK, musiikkipedagogi YAMK

 yleinen sarja, raadin sihteeri

Tampereella työskentelevä Karoliina opettaa tanssia ilmaisutaidon lukiossa, jossa hänen työnsä keskiössä ovat tanssi-ilmaisu, vanhojen tanssit ja kansantanssi. Hän kokee suurta iloa nähdessään, kuinka kokonainen vuosikurssi oppilaita tanssii perinteisiä suomalaisia tansseja yhtenäisenä joukkona. Kansantanssissa hänen suurimpia haasteitaan on ollut esiintyessä sattunut kaatuminen, mutta eniten hän kaipaa mahdollisuutta tanssia ystäviensä kanssa useammin.

Katariina Mäki-Välkkilä,
tanssinopettaja YAMK

 yleinen sarja

Jyväskylässä asuva Katariina työskentelee Ilmajoen Musiikkijuhlien tuottajana sekä opettaa kansantanssia oman toiminimensä kautta. Hevoset ovat tärkeä osa hänen vapaa-aikaansa. Hän on erityisen kiinnostunut sottiisin juurevuudesta ja polskan monimuotoisuudesta. Kansantanssissa hänen suurimpia haasteitaan ovat olleet ulkomaanfestivaalit, joissa esiintyjäryhmä on joutunut sopeutumaan vaihteleviin sairastumistilanteisiin ja viime hetken järjestelyihin.

Petri Kauppinen,
tanssitaiteilija

 yleinen sarja

Oululainen Petri toimii laajasti tanssin kentällä tanssijana, ohjaajana, opettajana ja kirjoittajana. Hän tarkastelee tanssia myös laajemmin kulttuurisena ilmiönä ja arvostaa erityisesti kansantanssin yhteisöllisyyttä. Hänelle tärkein tanssillinen elementti on polskaote, joka tuo yhteen liikkeen, musiikin ja toisen ihmisen läsnäolon. Suurimpana katastrofina hänellä oli se, jos kansantanssikulttuuri hiipuisi, sillä oman tanssiperinteen katoaminen olisi suuri menetys.

J-P Piirainen 
muusikko, säveltäjä, väitöskirjatutkija

 yleinen sarja

Porvoossa asuva Jussi-Pekka on monipuolinen muusikko, joka tunnetaan erityisesti itse kehittämänsä guitele-soittimen taitajana. Hän säveltää, esiintyy Northflip-yhtyeessä ja tekee väitöskirjaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa tutkien taiteilijoiden työelämää. Vapaa-ajallaan hän viihtyy maaseudun rauhassa. Kansantanssissa hänelle läheisin liike on köynnösaskel, ja hänen mieleenpainuvimpiin tanssikokemuksiinsa kuuluu hetki, jolloin kansallispuvun henkselit katkesivat kesken esityksen.

TRADI T-paita – Festarin todellinen tunnus

Tässä se on – historiallisen ensimmäisen TRADI Kansantanssifestivaalin virallinen festaripaita! 🔥 Tämä paita ei ole mikään tusinatavara, vaan rajattu ja lähes numeroitu erä, joka kertoo kantajastaan jotain erityistä: tanhupirkko tai petteri, joka ei jätä lattiaa kylmäksi eikä kulttuuria unholaan! Mutta tämä paita ei syntynyt noin vain. Suunnittelu on tehty aidossa nuorisoseurahengessä, hikeä säästämättä ja tanssikenkiä kuluttaen! 

Miksi juuri tämä paita?

✔ 100 % luomupuuvillaa – pehmeä ja hengittävä, kuin paritanssi kesäyössä
✔ Öko-Tex 100, GOTS & PETA-Approved Vegan – ympäristö ja eläimet kiittää!
✔ Koot S–3XL – sopii niin letkajenkan vetäjille kuin polkkamestareille
✔ Uniikki festarimuisto – tätä paitaa ei tule enää koskaan lisää!

Mistä saan omani?

  • Saatavilla vain tapahtuman info-pisteestä – ja kyllä, korttimaksu käy!
  • Hinta: vain 20 €

Ota haltuun ensimmäisen TRADI-festarin harvinaisuus, pue se ylpeydellä ja anna kaikkien tietää, että tanhun todellinen taitaja tunnistetaan jo kaukaa! 

Huom!
Koska elämme rohkeasti perinteen ja nykypäivän risteyskohdassa, myös tämän paidan väri kantaa mukanaan pientä mystiikkaa. Katalogissa väriä kuvailtiin sinivihreäksi tai ehkä petroliksi – kumpi se lopulta on, jää nähtäväksi! Mutta mikä tahansa sävy painosta putkahtaakaan, se tulee näyttämään hyvältä niin pyörähdyksissä kuin parkettien partaveitsillä!